Digiloikassa tarvitaan samoja valmiuksia ja taitoja kuin tulevaisuuden työelämässä

Pii-koiramme mielestä etätyö on ihan jees. Kuvan oikeudet Kati Levola

Jos nyt osaisi ajatella pelkästään viileän analyyttisesti, olisi koronaviruksen muuttama maailma täynnä kiinnostavia tutkimuskohteita. Voisi seurata, miten yrityksien liikevaihto sukeltaa ja miten se myöhemmin ehkä elpyy; miten päästöt ja saasteet vähenevät tuotannon ollessa pysähdyksissä ja ihmisten pysytellessä kotonaan etätöitä tehden; miten yhteiskunnan päätöksenteko muuttuu tai ei muutu; miten perusoikeudet toteutuvat poikkeusoloissa. Ja monta muuta juttua.

Olen taustaltani peruskoulun opettaja, ja opettajan rooli ja tapa ajatella asioita herää minussa herkästi. Toki yrittäjyys asuu minussa myös. Viimeiset pari vuotta olen opiskellut – paljolti etänä – ja tehnyt myös projektikoordinaattorin töitä – osittain etänä. Halu oppia uutta ja miettiä järkeviä tapoja hoitaa asiat ovat minussa vahvoina. Etätyöskentely ja digitaalisuus eivät siis minulle olleet täysin uusi asia. Toki se, että kotona on muukin perhe koulu- ja etätöissään, on erilaista. Ja kaipaan opiskelu- ja työkavereita!

Viimeisten kahden viikon aikana olen monesti pohtinut, miten äkkiä ja pelottomasti suomalaiset opettajat ovat nyt joutuneet digiloikkaamaan. Ihan jokainen opettaja on joutunut uuteen tilanteeseen erityisesti peruskoulun ja lukion puolella. Vaikka digitaaliset työkalut olisivat hallussa, ja laitteet ja yhteydet kunnossa jo vanhastaan, on koko opettajan työn siirtyminen etäyhteyksien varaan todella iso muutos. Spontaanius ja tilanteen mukaan eteneminen on huippuvaikeaa. Miten seurata lasten reaktioita, oppimista ja pärjäämistä, miten arvioida, miten osoittaa etänä, että välittää? Aivan uusi tilanne on myös kodeissa, joissa vanhempien nyt on otettava erilaista roolia myös lasten kouluasioissa.

Olen ollut hirmuisen ylpeä suomalaisista opettajista! Niin he vaan loikkasivat ja ottivat homman haltuun. Opettelua ja säätämistä tämä on varmasti vielä kauan, mutta etäopiskelu saatiin hämmästyttävän hyvin käyntiin. Ihminen oppii valtavasti uusia asioita, kunhan motivaatio on kohdallaan. Tällä kertaa motivaatio vaan tuli pakon seurauksena.

Tässä tilanteessa korostuvat erilaiset valmiudet ja oppimaan oppimisen taidot. Nyt jos koskaan tulee selväksi, että niitä on aktiivisesti opeteltava ja opetettava luku- ja laskutaidon sekä faktatiedon ohessa. Tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys, rohkeus, aloitteellisuus, yhteistyöhalu sekä tiedon etsimisen taidot ja lähdekriittisyys auttavat tässä kohdassa pitkälle. Samoja valmiuksia ja taitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä varmasti, ammatista riippumatta. Niiden kehittämiseen siis kannattaa todella panostaa jo alakoulussa, ja suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti tukea niiden kehittymistä koko koulu- ja opiskelupolun ajan. Yrittäjyyskasvatus, esimerkiksi harjoitusyrittäjänä toimiminen tai erilaiset vahvuuksiin keskittyvät ohjelmat toimivat tässä asiassa mahtavasti! Niitä suosittelen kaikille! Aiheeseen löytyy paljon osaamista, apua, verkostoja ja valmiita tehtäviä ja ohjelmia eri toimijoilta, esim. Nuori Yrittäjyys ry, YES-verkosto, Talous ja nuoret TAT, 4H, Opinkirjo. Myös Tralla.fi-palvelusta löytyy valtava määrä käytännön ideoita ja malleja.

Toivon meille kaikille iloa ja tsemppiä tänä keväänä, mutta myös armollisuutta omaa itseä kohtaan. Kaiken ei tarvitse mennä täydellisesti. Riittää, että pärjätään ja päästään eteenpäin. Yritetään pitää toisistamme huolta!