Paremmin jaksavia opettajia strategisella johtamisella?

Onko tavoite kirkas ja kaikilla sama? Mihin keskitytään? Valokuva Pixabay.

Koulut ovat taas aloittamassa lukuvuotta. Luvassa on vähintäänkin epävarma syksy hurjan koronakevään jälkeen. Opettajien ja rehtorien jaksaminen on varmasti koetuksella heti alusta alkaen. Miten heidät saataisiin jaksamaan ja innostumaan työstään yhä uudestaan? Miten he pystyisivät keskittymään olennaiseen kaikkien vaatimusten ja rajoitusten keskellä?

Koulu ei – monen yllätykseksi – ole täysin muista työpaikoista poikkeava linnake. Esim. koulun johtamiseen pätevät samat säännöt kuin muihin asiantuntijaorganisaatioihin. Johtaa pitäisi niin asioita kuin ihmisiäkin. Myös johtamiseen liittyvien käsitteiden, kuten strategian, hyödyntämisestä voisi olla apua jokapäiväisessä työskentelyssä.

Olen toiminut opettajana parikymmentä vuotta ja tehnyt muitakin töitä mm. yrittäjänä. Työyhteisöjä ja esimiehiä olen nähnyt lukuisia, mikä on tuonut näkökulmaa johtamisen tai sen puutteen vaikutuksiin työpaikalla. Johtaminen on vaativaa ja tärkeää työtä, eikä sen onnistuminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Johtamisella on myös valtava merkitys ihmisten jaksamiselle työpaineiden alla.

Johtamisen ja kaiken muunkin tekemisen suunta voidaan määrittää strategian avulla. Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Jotta organisaation toiminta olisi yhtenäistä, olisi kaikkien pelattava samaan maaliin – myös koulussa. Strateginen johtaminen lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja ohjattavuutta. Se antaa välineitä resurssien kohdentamiseen tärkeisiin asioihin ja myös rajaamiseen. (Huttula 2014.)

Mikä on se kouluorganisaatiolle yhteinen tavoite, jonka suuntaisesti opettajat ja koulu toimivat? Luonnollisestikin se on opetussuunnitelma, joka pyrkii varmistamaan sen, että oppilaat eri puolilla Suomea saisivat samat pohjatiedot ja -taidot, yksittäisen opettajan kiireistä ja mieltymyksistä huolimatta? OPS:ssa on määritelty arvoperusta ja oppimiskäsitys, joihin koulun toiminnan pitäisi perustua. Kuinka moni opettaja ja rehtori on syvällisesti perehtynyt näihin arvoihin ja oppimiskäsitykseen ja omaksunut ne toimintansa pohjaksi? Saavatko ne ohjata jokapäiväistä päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista, vai menevätkö yksityiskohdat, vanhat käytännöt ja kaikkien omat intressit edelle?

Törmäsin netissä ”paskan johtamisen bingoon” (Ristola 2019). Siinä oli pari tähän liittyvää kohtaa: ”Viestin strategiasta korkeintaan kerran vuodessa” ja ”Mielestäni itseohjautuvuus = kaikki saavat tehdä mitä haluavat”. Strategian siirtyminen koko henkilöstön toimintaan ja yhteisen ymmärryksen löytyminen vaatii paljon termien ja käsitteiden toistoa ja asian läpikäymistä useita kertoja (Huttula 2014). Ymmärrettäväksi ja toimintaa ohjaavaksi strategia tulee esim. keskustelujen avulla. Strateginen ajattelu vaatii ensin tietoista työskentelyä. (Tuomi, L. & Sumkin, T. 2010, 67-68.)

Strategian johtaminen, selkiyttäminen sekä sen toteutuksen varmistaminen käytännön tasolle asti ovat johdon perustehtävää – niin liike-elämässä, kuin koulussakin. ”Valintojen tekeminen tai tekemättä jättäminen ovat strategisia tekoja.” (Tuomi, L. & Sumkin, T. 2010, 9.) Joskus täytyy myös valita pois. Onko sinun koulussasi perustan ymmärtämiseen panostettu, annettu aikaa ja mahdollisuuksia? Hyödynnetäänkö perustaa kiperissä tilanteissa vai tempoillaanko joka suuntaan, yritetään hioa kaikki yksityiskohdat kuntoon, väsytään ja kyynistytään? Tekevätkö kaikki yksin omiaan vai onko opettajilla tukea yhteisestä tavoitteesta ja toisistaan? Kuinka moni uupuu kaikkien vaatimusten ja ehdotusten ristitulessa, kun tekemistä voitaisiin kirkastaa selkeillä yhteisillä tavoitteilla? Voisiko hyvästä strategisesta johtamisesta olla hyötyä koulussakin?

LÄHTEET

Huttula, T. 2014. Strateginen johtaminen ja muutoksen johtaminen. https://youtu.be/4q1XUEgZm0w

Ristola, H. 2019. Linkedin päivitys. https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:6545307063076048896/?commentUrn=urn%3Ali%3Acomment%3A(activity%3A6544928602989838337%2C6545307039302729729)

Tuomi L. & Sumkin, L. 2010. Strategia arjessa. Oivalluksia organisaatioiden uudistajille. Helsinki: WSOYpro Oy