Kategoriat
Uncategorized

Liian tiukat housut

Kuopion torilla 1970-luvulla isosiskon ja isän kanssa. Kuvan oikeudet Kati Levola

Muistan tästä Itä-Suomen-matkasta kiristävät housut. Halusin jakaa palasen omasta välipalastani pulujen kanssa, mutta kyykkyyn en oikein päässyt. Lappuhaalarit olivat liian pienet. Kokemukseen sekoittui häpeää. Isosiskolla ja isällä selvästikään ei ollut samaa ongelmaa.

Tuskin kukaan muu edes huomasi, mutta niin voimakas tunne oli, että muistan sen edelleen, yli 40 vuotta myöhemmin. Hankala olo, jolle ei oikein mitään voi. Parempi vain seistä suorana, vatsa sisään vedettynä, ja olla kuin ei olisikaan. Ehkä kukaan ei huomaa.

Mitä tehdä, kun elämän minulle pukemat housut kiristävät? Olenko vaan, kuin en huomaisikaan? Hymyilen, vaikka vyötärökaitale kalvaa vatsaa ja hengittäminen on hankalaa? Heittäydynkö selälleni lattialle? Avaanko napin ja piilotan sen paidan alle? Avaan saumat ja ompelen väliin joustavaa kangasta? Ryhdyn dieetille? Ompelen tai käyn ostamassa uudet housut?

Olenko edes huomannut, että housut kiristävät? Olenko niin tottunut hankalaan oloon? Jos saisin hetkeksi jalkaani mukavat olohousut, miltä tuntuisi pukea vanhat, liian kireät housut uudestaan jalkaan?

Elämä ei tietenkään aina ole pelkkiä mukavia olohousuja. Vaatimuksia riittää, eikä aina vähiten omaa itseä kohtaan. Joskus on oikeinkin paha olla. Silloin täytyy tehdä jotain. Aikuinen ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä vähintäänkin asennoitumalla asioihin toisin. Se ei tokikaan ole helppoa. Ammattimaisuuteen monella alalla kuuluu myös työhön liittyvien asioiden kehittäminen aktiivisesti parempaan suuntaan. Aikuisten kuuluu huolehtia, että myös lasten ja heikommassa asemassa olevien on hyvä olla.

Liian kireiden housujen ongelman voi useinkin korjata monella tavalla. Itse olen oppinut hiljalleen huomaamaan, kun housut kiristävät – myös henkisesti. Olen oppinut, millä keinoilla voin itseäni tässä auttaa, ja opettelen koko ajan lisää. Tällaisia keinoja haluan auttaa toisiakin löytämään.

”Vieläkö tässä pitäisi jaksaa kehittääkin?! Kurkistus jaksamista tukevaan oman ja yhteisen työn kehittämisen työkalupakkiin” on verkkokoulutus, joka on suunnattu pääasiassa kuntien sivistystoimialan henkilöstölle, ja saa ensi-iltansa maaliskuun -21 puolivälissä Osaava Satakunnan koulutustarjonnassa. Tarjoan myös työnohjausta, jossa tutkitaan omaa työtä ratkaisukeskeisesti. Mikäli nämä palveluni kiinnostavat, otathan rohkeasti yhteyttä.

Liian tiukkojen housujen ongelmaan on olemassa kaikille sopivia ratkaisukeinoja. Ne täytyy vain löytää ja ottaa käyttöön.