Mikä mahdollisuus!

Utsunomiya, Tokamachi, Niigata Prefecture 948-0000, Japan, Wikimedia Commons

Olen kirjoittanut alla olevan tekstin viime syksynä kiertotalousopinnoissani. Se julkaistiin 26.9.2018 opiskelijaryhmän yhteisessä, opintotehtäväblogissa https://kiertotekstiili.blogspot.com/. Huomaan, että osa tiedosta on jo vähän vanhaa. Sitra on tekemässä uutta tiekarttaa kiertotaloudesta, Aijuu on nyt itse mukana Telaketju-projektissa… Tekstiilien ympäristökuorma on kuitenkin edelleen iso asia, joka pitäisi jotenkin kyetä ratkaisemaan.

Ilmasto lämpenee, meret täyttyvät muovista, puhtaasta juomavedestä ja ruuasta on pulaa, luonnon monimuotoisuus heikkenee… Maailman tila on huolestuttava ja ihmiset ponnistelevat löytääkseen ratkaisuja näihin koko planeettaa koskeviin ongelmiin – ja kuluttavat siinä sivussa maapallon resursseja koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Suomi on mukana omalla pienellä osallaan. ”Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025” (Sitra 2016) on Suomen kannanotto siihen, mihin talouden pitäisi kehittyä. Suomen tavoitteena on nousta kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Kärkeen pyritään kestävillä ruokajärjestelmillä, metsäperäisillä kierroilla, teknisillä kierroilla, liikkumisella ja logistiikalla sekä yhteisillä toimenpiteillä, sekä näiden välisellä synergialla. Suomi on määritellyt avainhankkeita ja erilaisia pilottikokeiluja on ollut ympäri Suomea. Myös politiikkatason toimia tarvitaan.

Kiertotaloutta nostaa maailmalla näkyviin esim. Ellen McArthur Foundation, joka yrittää yhteistyökumppaniensa kanssa löytää strategisen tason ratkaisuja kiertotalouden arvon kasvattamiseen. Kiertotalous näkyy Suomenkin medioissa. Esimerkiksi viimeisimmässä Tekniikka & talous -lehdessä (Tekniikka & talous 29, 21.9.2018) on useita kiertotalouteen sekä ilmasto- ja energiakysymyksiin liittyviä juttuja. Sitra, Teknologiateollisuus ja Accenture ovat juuri kehittäneet suomalaisille teknologiayrityksille käsikirjan ja työkalut kiertotalouden hyödyntämiseen (www.kasvuakiertotaloudesta.fi).

Itse olen jo jonkin aikaa pohdiskellut tekstiiliteollisuuden roolia ympäristön pilaantumisessa. Esimerkiksi Aral-järven kuivuminen on suora seuraus puuvillanviljelystä (esim. Tieteen Kuvalehti 29.8.2012). Tuossa Sitran ”Kierrolla kärkeen” -julkaisussa tekstiilien kiertoa ei mainita sanallakaan: puhutaan kyllä biotaloudesta, elektroniikkalaitteiden komponenttien kierrätyksestä ja metsäperäisistä, uusiutuvista tuotteista. Kaikki me kuitenkin käytämme päivittäin vaatteita, joista valtava osa myös päätyy jätteeksi.

Tekstiiliteollisuudessa käytetään ¼ maailmassa käytettävistä kemikaaleista, se on toiseksi suurin vedenkuluttaja ja toiseksi saastuttavin toimiala. Vuonna 2014 maailmassa tuotettiin 60 miljoonaa tonnia puuvillaa ja polyesteriä, mikä luku on suurella todennäköisyydellä kasvanut tuosta. (Antikainen, Mäkiö 2018.) Suomessa syntyy tekstiilijätettä yli 70 miljoonaa kiloa vuodessa. Sen laajamittaiselle hyötykäytölle ei ole vielä löydetty hyvää keinoa; monenlaisia kokeiluja ja pienen mittakaavan hyödyntämistä toki on jo olemassa. (Dahlbo ym.2015) Paljon poltetaan energiaksi, huolestuttavan paljon viedään myös kolmansiin maihin. Poissa silmistä, poissa mielestä…

En ole ainoa, jota asia vaivaa. Suomessa on jo pidempään pyörinyt Telaketju-hanke, joka edistää poistotekstiilien kierrätystä (https://telaketju.turkuamk.fi). Telaketju-hankkeen koordinoijia ovat Lounais-Suomen jätehuolto ja VTT. Siinä kehitetään tekstiilien keräystä, lajittelua ja jalostusta poistotekstiilien hyödyntäjien avuksi. Se on monialainen, yhteistyötä hyödyntävä, liiketoimintamahdollisuuksia ja työllisyyttä edistävä hanke. Mukana on toimijoita tekstiilien keräyksestä, lajittelusta, jalostuksesta ja prosessoinnista, hyödyntäjistä ja lopputuotteiden valmistajista, tutkimusorganisaatioista ja rahoitustahoilta.

Tavoitteena on kehittää tekstiilien keräystä, lajittelua ja jalostusta niin, että tekstiilien kierto saataisiin suljettua ja samalla synnytettäisiin uutta, kestävää liiketoimintaa. Telaketju-hankkeessa on mm. tehty pilottikokeiluja keräyksessä ja käsilajittelussa, tehty koonteja termeistä ja kierrätystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä, webinaareja ja blogisarja, joissa on paljon tietoa tekstiilien kiertotalouteen liittyen. Tulevaisuudessa luvassa on tekstiilien keräyksen ja esikäsittelyn taloudellisuuslaskentaa mallinnuksen avulla, opas tekstiilikierrätyksen riskienhallintaan, tekstiilien tunnistusteknologian raportoimista sekä tietoa esikäsitellyn kierrätysmateriaalien laatuvaatimuksista ja soveltuvuudesta eri käyttökohteisiin.

Telaketju-hanke järjesti 19.9.2018 Espoossa seminaarin ”Towards Circular Economy of Textiles”, jossa tekstiilikierrätyksen ja kiertotalouden eri toimijoita Euroopan alueelta kokoontui kertomaan ja kuulemaan uusimmista alan kokeiluista ja tutkimustuloksista. Eri puhujia kuunnellessa vahvistui se ajatus, että tässä on todella paljon liiketoimintamahdollisuuksia vielä löytämättä ja hyödyntämättä. Ja että tekstiilien kierrätys on välttämätöntä. Ei siis pelkkä kerääminen, vaan todellinen, tehokas tekstiilijätteen hyödyntäminen materiaalina.

LÄHTEITÄ JA LINKKEJÄ:

Antikainen, M. & Mäkiö, I. 2018. Telaketju2 valmistelutyöpaja. Tekstiilien kiertotalouden liiketoimintamallit. Luento Telaketju2 valmistelutyöpajassa Tampereella 11.9.2018

Dahlbo, Helena. Aalto, Kristiina. Salmenperä, Hanna. Eskelinen, Hanna. Pennanen, Jaana. Sippola, Kirsi. Huopalainen, Minja. 2015. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/155612/SY_4_2015.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Sitra. 2016. Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Sitran selvityksiä 117. http://media.sitra.fi/2017/02/27175308/Selvityksia117-3.pdf

https://telaketju.turkuamk.fi/

https://tieku.fi/luonto/jarvet/miksi-araljarvi-on-kutistunut

https://www.ellenmacarthurfoundation.org/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *